Rakas reenipäiväkirja,

Viisi. Masentavaa, miten vaikeaa on ottaa se kauan kaivattu jatkosarjan viides voitto. Ennen joulua KaVoa vastaan oltiin ihan vastaantulijoita (ne osas käyttää ison kaukalon paljon paremmin hyväkseen ku väsyneet JäHi-ukot, pelattiin vähän niinku vieraskaukalossa vaikka kotipeli olikin - kiitos jääkiekkoliitto). HiHo taas olis kyllä pitänyt kaataa vuoden alussa, mutta ihan ite onnistuttiin se sössimään turhien virheiden ja taas päätään nostaneen murjottamisen takia.

Viime lauantaina puolestaan Fortuna oli ihan omaa luokkaansa, ku nuoret innokkaasti reenaavat pojat luisteli kerta viikkoon höntsäilevät JäHi-kankeudet kumoon. Kovin paljon pelillistä ilosanomaa ei tällä kertaa ole siis muistiin kirjoitettavaksi. Ite olin viime reeneissä raudanlujassa ns. "sateenkaarikentässä", mutta Fortuna-peliin asti se yhteenkuuluvuuden tunne ei sitten kuitenkaan kantanu.

Koska peleistä ei ole jälkipolville kerrottavaa, päätin kirjoitella numerosta viisi. Arabialaisittain 5, binäärilukuna 101 ja roomalaisittain V niinku vi... ...eiku siis voitto. Wikipedia määrittelee nerokkaasti, että se on "luonnollinen luku, joka tulee luvun 4 jälkeen ja jota seuraa luku 6". Onkohan joku JäHin rakettitieteilijöistä kirjottanu ton, rakas päiväkirja? Ehkä ei, koska se oli kuiteski ihan oikein ja oikeeseen järjestykseen kirjotettu.

On siellä Wikipediassa ihan hauskaakin ja toisaalta vähän pelottavankin spuukia knoppitietoa. Boori, tuo kaikkien rakastama kolmiarvoinen amorfinen puolimetalli on järjestysluvultaan viides alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä. Boorin kemiallinen merkki B taas kuvaa JäHin suoritustasoa tällä hetkellä. Suomalaisessa koulutuarvostelujärjestelmässä viisi on välttävä arvosana, sama arvosana jonka antaisin JäHin edelliselle kolmelle matsille.

Hurrikaanien (Saffir-Simpson) luokitteluasteikolla luokan viisi myrsky on kaikista kovin myrsky. Siihen meidänkin pitäis pelillisesti pyrkiä. Antiikin kreikan filosofien mukaan maailma koostui viidestä elementistä: vedestä, maasta, ilmasta, tulesta ja eetteristä. Tähän en keksi mitään liittymäkohtaa JäHiin, menkööt siis "fun fact" -osastolle.

Jääkiekossa joukkueesta kentällä on viisi kenttäpelaajaa kerrallaan (musiikissa se olis kvintetti), ja näillä jokaisella on (yleensä) viisi sormea kummassakin kädessä ja viisi varvasta kummassakin jalassa. Joskus tuntuu että meidän äijillä on varvaton ja todennäköisesti täysin turha ylimääräinen jalka, joka haittaa tehokasta luistelua. Kellä on, kellä ei. Peukalot sijaitsee kuiteski keskellä kämmentä ku pitäis ratkaista jotain.

Tällä hetkellä manuaalivaihteisista autoista useimmissa on viisi vaihdetta. JäHi vetää just nyt kakkos- tai kolmosvaihteella ja kierrokset huutaa hoosiannaa (varsinkin tuomareille). Viisikantainen ruusu tarkoitti antiikin roomalaisille salaisuutta. He ripustivat huoneen kattoon ruusun, jos he halusivat keskustelun olevan luottamuksellinen. Tästä tulee sanonta "sub rosa". Jospa joku keksis miten JäHin pelin takalukkoisuuden salaisuus paljastetaan ja peli korjataan. Ei, mistelinoksa suihkun oven yllä ei ole se oikea ratkaisu.

Lopuksi vielä se tärkein knoppi: viisi on ainoa alkuluku, joka päättyy numeroon viisi. Älä kysy miksi se on tärkeätä, rakas päiväkirja.

- Tappioputken masentama sateenkaarisoturi