Rakas reenipäiväkirja,

Tarvii heti todeta, että oli kyllä vaisuin HiHo miesmuistiin meitä vastassa lauantaina. Vaiks olis me ne pätkitty, vaikka olisivatkin olleet menneiden aikojen vedossa, sen verta hyvin taas pelattiin. Tässä alkaa ylisanat loppumaan, eli enpä tiä mitä enää sanoisin. Taitaa olla vaan hyvä ottaa rauhallisesti ylistyksen kanssa, Tuomaskin jo totes että mä puhun liikaa. Pitäis kuulemma olla joskus vaan hiljaa. Se lupas ite ottaa enemmän roolia, niin mun ei enää tarvi.

Taktinen ja strateginen nerokkuus on näköjään tarttuvaa sorttia. Nyt meinaan myös päävalkku-Petri oli sorvannut kentälliset ihailtavaan kuosiin. Ilmeisesti niillä on kakosvalkku-Samin kanssa jonkin sortin kisa meneillään sen asian suhteen. Liekö niillä jo toistensa pallit mielessä ens kautta ajatellen? Esimerkiksi Jukka sai kerrankin lähes oman tasoisensa ketjukaverit rinnalleen ja jälki oli heti tuhoisaa koko ykösketjun osalta. HiHo-miehetkin ne vaan miettivät, että mikä se on tuo lähes 175 cm korkea hurrikaani ku siinä kynäilee ja saa ketjukaverinsakin näyttämään kiekkoilijoilta. Helppohan siinä oli Timon nautiskella kolme häkkiä ja joitakin syöttöjä päälle Jukan rakennellessa tilanteita ja Samin hoitaessa mörssärin hommat (sillä meni kyynerpääkin ihan pipiksi).

Toinen strategisesti nerokas veto oli kakoskentän koostumus. Joku laskeskeli että kentällisen keski-ikä oli 35 vuotta, eikä se laskelma varmaan kauheesti pieleen mennyt - siitäkin huolimatta, että kentällisessä pelasi myös Jari, syntynyt Manse-rockin kultavuonna -85 tai jotain sinne päin. Tätä kokemusta tarvittiin varsinkin toisen erän alun heikkona hetkenä, ku HiHo meinasi päästä peliin mukaan. Kukapa muukaan sieltä sit nousi ratkaisijaksi ku Juse. Jos joskus naljailin Jusen luistelunopeudesta, niin otan kaikki pahat puheeni takasin. Se lähti ku lehmä ojasta omalta siniseltä ja HiHo-pakki jäi vaan monttu auki kattomaan, että miten kukaan voi luistella tolleen. Siitä suorasta luistelusta nautiskeleva ujutus rystyltä moken ohi ja tilanne oli helpottavasti 6-3. Itse asiassa 4-1-voittomaalikin synty kakoskentän toimesta.

Pisteenä kakun päälle strategiassa oli Tatun laittaminen paikkaamaan pakkiosastoa. Harvoin on nähty noin jäätävän kylmäveristä suoritusta hyökkääjältä pakkiosastolla, että ihan kylmät väreet menee vieläkin pitkin vasenta pohjetta. Pari takarautakikkaa kruunasivat Tatun suorituksen sen lisäksi, että ei tainnu yks-ykkösessä kukaan mennä ohi illan aikana. Pakko nostaa esille myös Ollin suoritus, nöyrää puolustuspeliä ja hyökkäyspäässä tehot 1+2, mahtavaa! Mutta älä kerro Ollille, että kehuin sitä, rakas reenipäiväkirja. Se nousee sillä niin helposti hattuun.

Rookie-Matti kompuroi huulensa halki toisessa erässä, siihen asti kelpo suoritus sieltäkin. Ite keskityin vaihteeksi lähinnä jäähyilyyn, vaiks edelleen oon sitä mieltä, että molemmat vanhan ja hitaan miehen koukkujäähyt oli aiheettomia... Tuomaskin pelas hyvin. Se jopa taklas vastapalloon ku kaverin spin-o-rama vähä meni hanurilleen, enpä muista sellaistakaan nähneeni vuosiin. Tuomas ku yleensä keskittyy kynäilyyn ja näyttäviin lättyihin, ei niinkään tohon takaapäin tuuppailuun.

Toisen erän jälkeen meillä oli jo varaa taas vähän hölläillä ja keskittyä lähinnä alivoimapelaamisen harjoitteluun. Hyvin meni, ei tullu HiHolle ylivoimamaalia vaikka tilaisuuksia tarjottiin parinkin miehen ylivoimaan.

Seuraava peli onkin sit KaPaa vastaan lauantaina, just tietty Tappara-Ilves-talviklassikon kanssa päällekäin. Saa nähdä montako äijää saadaan lauteille - toivottavasti riittävästi voittoputken jatkamiseksi! Ite en pääse, tarvii antaa vaimokkeenkin harrastaa välillä jotain urheilua.

- Hidas-ja-kankee