Rakas reenipäiväkirja,

Kun syö neljä päivää peräkkäin lähes pelkästään kaalikääryleitä (ja pelipäivän lounaaksi vielä kananmunakastiketta), niin kyllä se laittaa pakin kuin pakin pakin sekaisin ja homma meinaa mennä ihan kirjaimellisestikin plörinäksi. Tai ainakin luulen että siitä mun vatsanpurut johtu, ei sitä ny enää kauden toisessa pelissä voi niin kauhiasti jännitystäkään olla. Ehkä osittain purut tuli siitäkin, että pelasin sentterinä! Joka tapauksessa varsinkin toisessa erässä niin mulla ku koko joukkueellaki oli puhti kummasti poissa.

Mut alotetaanpa alusta. Kakosvalmentaja Sami päästettiin vetämään peliä edeltävät reenit torstaina, mut edelleen ykösvalmentajan valvovan silmän alla toki. Petri-valkku katteli tarkasti vierestä, ettei Sami vedä ihan omiaan ja että harjotteissa ny jotain tolkkua on kuiteski. Huomas kyllä, että Samilla vähän ääni värisi, tussi poltteli kädessä ja fläppitaulu tärisi jännityksestä, mut iha hyvin se meni noin ekaksi kerraksi. Katu-uskottavan parran se ainaski oli saanu kasvatettua. Onkohan Petrin tussi sellainen Excalibur-merkkinen joka tottelee vain yhtä herraa? Jos on, niin siitähä sais hyvän leffan aiheen: "Tussi kivessä". Heh-heh.

Mietin siinä sitä onnetonta räpellystä kuunnellessani myös että yritetäänköhä tässä ny alustaa siirtymää jossain tulevaisuudessa häämöttävään valmennusjohdon sukupuolenvaihdokseen? On sitä jo odotettukin, kaikki merkit siihen suuntaan on ollu ilmassa jo pitkään.

Onneks Sami ei alkanu keksimään polkupyörää uudestaan vaan luotti Petrin koeteltuihin teeseihin kuvioissaan. Ja ne teesithän on naulattu jokaisen JäHi-soturin tajuntaan yhtä lujaan ku Lutterin Maran teesit umpipuiseen (ja paikoin jo vähän mätäänkin) kirkonoveen viissataa vuotta sitte. Kun naulausalustakin on samaa materiaalia molemmissa tapauksissa, niin siinäpä ne teesit on ja pysyy!

Kaiken lisäksi mokkevalmentaja Järväkin oli reeneissä elementissään ku piti huolen siitä, että molarit oli terävimmillään joka tilanteessa. "Oot ny vaan hiljaa, pistät maskin alas ja otat mustat kiinni", kuului Järvän asiantunteva ja pilkuntarkka hienosäätöohje huilitauolla.

Ai nii, pitäisköhä siitä pelistäkin jotain kirjoitella muistiin... Eipä siitä lopulta paljo jääny käteen. Eka erä oli hyvää ja kohtalaisen vauhdikasta kiekkoa JäHiltä, niitä vanhoja teesejä noudatellen. Helppo 0-2 johto pakki-Tuomaksen (merkittiin jostain kumman syystä Ollille) ja Nikon toimesta, ja erätauolla jo moni ääneen mietti, että montakohan häkkiä tänään isketään. Ku toka erän puolivälissä oltiin jo 0-3 johdossa, niin homma tuntu taputellulta. Vaan eipäs ollukkaa.

NoPy tuli vielä samassa erässä rinnalle ja kolmannen alussa maalilla ohi. Alko JäHi-miesten maila täriseen niinku Samin tussi, eikä meinannu mistään mennä sisään. Olihan siinä paikat lyödä kympit tauluun, mutku ei kelpaa niin ei kelpaa. Oman kentällisen pelimiehiä tarvii kyllä kiittää siitä, että ei se ollenkaan paskaski meillä menny, tokaa erää lukuunottamatta. Yks YV-maali tehtiin ja yks päästettiin AV:n jälkimainingeissa. Sen lisäks "varmoja" paikkoja tais olla joka äijällä ainaki yks. Ruukie-Mattikin teki sen virheen, että syötti mulle one-timerin tietämättä että en varmana saa koskaan sellasta maalille asti saatika sen sisään. Noh, ei se tee samaa virhettä toista kertaa. Paikkasin kyllä sutimiseni syöttämällä samassa vaihdossa Matin YV-maalin.

Ratkasian viittaa soviteltiin siis yhdelle jos toiselle kolmannessa erässä, mut niin se vaan oli Sami-valkku ku JäHille pisteen pelasti, sellasella Samille tyypillisellä yksilösuorituksella. Se tais olla jo vähän huolissaan ku oli ekan pelin jälkeen mun takana pistepörssissä... Mulla on näköjään JäHin sivujen mukaan viiden pelin pisteputki, toiseks pisin tällä hetkellä! Revi siitä, rakas reenipäiväkirja.

Ny on parin viikon huili ja sit isketään HPK Icedogsin kimppuun taas kotiluolassa.

Päätän pohdintani kautta aikain ensimmäiseen JäHi-palindromiin (sillä huomautuksella, että Nokialla se oli nimenomaan moke-Jussi joka piti meitä pystyssä pelin vaikeilla hetkillä, eli tää ei oo suunnattu meidän mokeille):

"Sami, Toke: ikävä tää juttu, teko; moke tuttu, jäätävä, kiekot imas."

- Poikkeuksellinen sentteri