JäHi lähti lauantain otteluun Mäntän KiePoa vastaan niskassaan peräti yhdeksän ottelun tappioputki. Hienon kauden avausottelun jälkeen joukkue ei ollut päässyt kovin lähelle pisteitä, poikkeuksena ehkäpä numerollisesti tiukka tappio USiKille kauden toisessa pelissä. Valmentaja Jere Mäkelä oli saanut jalkeille yhtä miestä vajaat kolme kenttää pelaajia. Maalissa aloitti Jukka Hylli.

JäHi pelasi mielestäni hyvän ensimmäisen erän, mutta vierasjoukkue oli tehokkaampi. JäHiä koko illan kiusannut vastustajan numero 9 esitteli kovaa ja tarkkaa rannekutiaan avauserässä useasti, joista kaksi painui vastustamattomasti verkon perukoille. Ensimmäinen osumista syntyi jo ensimmäisellä minuutilla, ja 2-0 -maali ajassa 13.19. JäHilläkin oli ollut erän alkupuolella omat paikkansa, mutta maaliin kiekko saatiin ensimmäisen kerran vasta ajassa 13.52, kun JäHin takalinjojen luottopuolustaja Jouni Anttila iski kauden ensimmäisen maalinsa. Tilanne rakentui nopealla vastaiskulla, jota Jouni oli itse käynnistämässä. Kiekko kulki Esa Mäenpään kautta pitkästä aikaa pelihommiin palanneelle Henry Vähä-Ruoholalle, joka ampui ranteella maalivahdista katsottuna vasemmalta. KiePon kassari ei onnistunut liimaamaan kutia, ja vikkeläkinttuisena Jouni oli ensimmäisenä paikalla kolaamassa karat sisään. Erän loppupuolella JäHille tarjottiin peräti puolitoista minuuttia 5-3 -ylivoimaa, mutta valitettavasti kovin lähelle maalintekoa joukkue ei päässyt. Toki JäHin yv:n tuntien sekin voitaneen laskea pieneksi onnistumiseksi ettei omassa päässä soinut. Tästä on kyllä lähinnä kiittäminen Jukka Hylliä, koska vierasjoukkueen pelaaja pääsi alivoimalla läpiajoon, maalintekoyrityksessä kuitenkaan onnistumatta. Ensimmäiselle erätauolle mentiin siis vierasjoukkueen johtolukemissa 1-2.

Toisessa erässä mätettiin maaleja urakalla, kuten myös jäähyiltiin. KiePo otti erässä neljä minuuttia jäähyjä, kun taas JäHi kahmi niitä peräti 20 minuutin edestä. Mukana tosin oli yksi 10 minuutin käytösrangaistus. Maalinteon erässä aloitti JäHi, kun joukkueet pelasivat 4vs4 tasavajaalla, maalintekijänä Henry Vähä-Ruohola. Maaliin ei merkitty syöttäjiä. Yritin kovasti pinnistellä muistiani ja kaivella aivosoluistani jonkinlaisen mementon millainen maali oli kyseessä, mutta valitettavasti en pysty palauttamaan tilannetta mieleeni. Reilun neljännesvuosisadan mittainen alkoholinkäyttöhistoriani saattaa (tai sitten ei) liittyä tähän, mutta joka tapauksessa uskon että on turvallista kuvailla maalia komeaksi yksilösuoritukseksi Henryltä. Henryllä on hyvä liike ja taitavat kädet, mikä on nyky-JäHissä valitettavan harvinainen kombinaatio. Taitavia käsiä löytyy monilta, mutta hyvää liikettä sitten harvemmilta, ja äärimmäisen harvinaista on se jos ne sattuvat löytymään samalta pelaajalta. Mutta oli miten oli, palataan itse ottelutapahtumiin. JäHi oli päässyt siis ottelussa jälleen tasatilanteeseen, mutta onnellista tilannetta ei kestänyt kuin muutaman minuutin. JäHin puolustaja sai kovan tällin ja hänen raahautuessaan vaihtoon KiePo käytti hetkellisen miesylivoiman tehokkaasti hyväkseen ja iski 2-3 -johto-osuman. JäHin tulikuuma ykkösketju ei kuitenkaan tästä lannistunut, vaan erän puolivälin tienoilla Esa Mäenpää iski numerot tasoihin komealla maalilla. Kimmo Myllynen pelasi kiekon hyökkäysalueen kulmaan Henry Vähä-Ruoholalle, joka jatkoi nopeasti maalin eteen hiipineelle Esalle. Esa viimeisteli komeasti suoraan syötöstä maalin kattoon akrobaattisella suorituksella, jossa laukaus lähti Esan ollessa jo kaatumassa selälleen. Joka tapauksessa kiekko oli maalissa ja ykkösketju luisteli kolmannen kerran sankareina vaihtoaition edessä vastaanottamaan joukkuekavereiden onnittelevat hanska-tervehdykset. JäHin jäähyily kostautui ajassa 34.29, kun vierailijat menivät ylivoimamaalilla 3-4 -johtoon. JäHin kuitti tuli kuitenkin jo heti reilun minuutin jälkeen, kun Mikko Mykkänen iski Jere Mäkelän aloitusvoiton jälkeen oman reboundinsa verkon perukoille. Erän loppuun saatiin vielä erän toinen 4vs4 -tasavajaatilanne, jonka tällä kertaa KiePo hyödynsi, kun numero 9 iski hattutempun täyteen. Tilanteessa JäHiltä kolmekin pelaajaa yritti riistää kiekkoa, mutta niin vain kaveri marssi b-pisteiden väliin ja tinttasi ranteen sisään. JäHi oli siis kolmanteenkin erään lähdettäessä takaa-ajajana, kun KiePo johti numeroin 4-5.

Liekö syynä toisella erätauolla kopissa soinut Eros Ramazotti vai jokin muu, mutta JäHi tuli kolmanteen erään määrätietoisesti. Vastustaja otti jäähyn heti erän alkuun, ja JäHi onnistui iskemään tasoittavan ylivoimaosuman ajassa 42.09. Kyseessä ei ollut ihan perinteinen ylivoimamaali, vaan nopea vastaisku. Ville Talasoja ja Mikko Mykkänen pelasivat Tatu Suoniemen oikealta laidalta irti, ja Tatu polki vahvasti KiePon puolustajan ohi maalille ja uitti kiekon sisään. Näin Tatun vahvoissa potkuissa ja kliinisen kylmässä viimeistelyssä paljon samaa kuin JäHin monivuotisen ykköspistemiehen, Matias Jääskeläisen, esityksissä. Matias ei ole tällä kaudella vielä jäällä esiintynyt, mutta Tatun suoritus olisi hyvin voinut olla Matiaksen tekemä, sen verran määrätietoinen ja taidokas suoritus oli kyseessä. JäHi haki tasatilanteessa aktiivisesti johtomaalia, ja yritys palkittiinkin, kun joukkue onnistui iskemään erän toisesta ylivoimapelistä toisen ylivoimamaalin. Tällä kertaa kyseessä oli perinteisempi ratkaisu, jossa Esa Mäenpää ampui suoraan Henry Vähä-Ruoholan poikittaissyötöstä maalin kulmalta, jonka jälkeen kiekko jäi pyörimään maalin kulmalle, josta 250. pelinsä JäHin paidassa pelannut Jussi Nykänen tyrkkäsi kiekon tyhjään maaliin. JäHi oli näin ollen ensimmäisen kerran ottelussa johtoasemassa, mutta aikaa oli toki vielä jäljellä reilut 10 minuuttia. JäHi ei ole tänä syksynä ollut johtoasemassa kolmannessa erässä kuin ainoastaan avausottelussaan, ja siinäkin johto-osuma syntyi vasta aivan viime hetkillä. Tämän huomasi selvästi joukkueen hermostuneisuutena, vaihtoaitiossa useampikin pelaaja oli äänessä ja yritti kertoa mitä tilanteessa pitäisi tehdä. KiePo haki tasoitusosumaa JäHin iskiessä vastaan ja puolustaessaan johtoasemaansa. Ajassa 54.56 JäHi joutui oman pään pyörityksen jälkeen alivoimalle, ja KiePo pääsi näin ollen hakemaan tasoitusta miesylivoimalla. Ensimmäisen tilanne onnistuttiin vielä purkamaan, mutta alivoimanelikon tullessa vaihtoon KiePon hattutempun iskenyt numero 9 sai juuri riittävästi tilaa ja laukoi kiekon b-pisteen kaarelta tolpan kautta maaliin. Lopussa molemmilla oli vielä omat paikkansa iskeä voittomaali, vastustajan numero 9 paukutti vielä kovan ranteen ylärimaan, ja JäHi pääsi viimeisellä minuutilla pelaamaan ylivoimaa, mutta hyvästä myllytyksestä huolimatta kiekkoa ei maaliin saatu. Näin pisteet jaettiin numeroin 6-6.

Tasapelillä JäHin tappioputki siis katkesi, mutta valmentaja Mäkelä ei ollut tasapeliin kovin tyytyväinen. Kuulemani perusteella myös KiePon leirissä oli samankaltaisia ajatuksia, ja molemmilla puolilla varmaan perustelut näille tunteille löytyvät. Mutta joka tapauksessa piste on piste, ja lasken positiiviseksi myös tavan millä se tuli: JäHi oli takaa-ajajana lähes koko pelin, mutta punnersi viimeisessä erässä tasoihin ja hetkellisesti ohi. Se, ettei johtoasema säilynyt on toki kauneusvirhe, mutta huonommalla tuurilla KiePo olisi hyvin voinut lopussa vielä mennä ohikin.

JäHi pelaa syyskauden viimeiset kaksi peliä tulevana viikonloppuna, kun lauantai-iltana Kaukajärvellä vastaan luistelee Ruoveden ylpeys RuoSkA, ja sunnuntaina joukkue matkaa Parkanoon PK 83:n vieraaksi.