Alkukaudella pelkkiä tappioita keränneen JäHin taival ei ennakkoon arvioiden lauantaina tulisi helpottamaan, kun vastaan luisteli joukkueelle lähes ylitsekäymätön AHK. Takavuosilta JäHillä on yksi voitto ja yksi tasapeli plakkarissa kyseistä nippua vastaan, ja muutamia tiukkoja otteluita, mutta suuri osa peleistä ovat olleet yksipuolista näytöstä AHKn paukutellessa maaleja ja JäHin pelaajien esittäessä pujottelukeppejä ja narreja kentällä. Minulle henkilökohtaisesti toivon kipinän antoi JäHin hyökkäyksen kenties kirkkaimman timantin, Kimmo Myllysen ennustus ottelusta: 'JäHille 2-1. Kurinalainen ja vyysinen puolustuspeli, lisäksi taktinen kypsyys'. Kimmo ei ole Sami Järvensivu, mutta mies tietää silti paljon voittamisesta ja maalinteosta. Toisaalta Kimmo on vuosia puhunut keltavihreästä keväästä, ja se on kyllä toistaiseksi näkemättä. En uskonut Kimmon olleen täysin vakavissaan veikkausta esittäessään, mutta takaraivoon jäi kuitenkin sitkeä ajatus kummittelemaan, jospa sittenkin...

Vammalassa ajoittain päällään seissyt Ville Kivimäki antoi maalinsuulla vuoron JäHin rookie-vahdille, Jukka Hyllille. Maailmassa harva asia on vuorenvarma, mutta pystyin melko suurella varmuudella ennustamaan että Jukalta vaadittaisiin vähintään Villen Vammalassa esittämiä otteita jos JäHi lauantaina mieli pisteitä kerätä. Päävalmentaja Sami Niemenmaa oli estynyt, joten kakkoskoutsi Jere Mäkelä toimi ottelussa vastuuvalmentajana. Jerellä oli kolme teesiä ennen ottelua, joita en luonnollisesti voi tässä täysin avata liikesalaisuuksiin vedoten, mutta sen verran voin vihjata, että Jere puhui oman pään huolellisuudesta. AHK on tunnetusti taidokas hyökkäysjoukkue joka kyllä maalin tekee jos sille tilaisuuden antaa. Suuri kysymysmerkki ennen ottelua olikin se kuinka kurinalaisesti JäHi pystyisi puolustamaan. Historia ei ole mikään tae tulevaisuudesta, mutta vaikea sieltä oli kaivella kovin montaa kurinalaisesti puolustettua peliä JäHin toimesta.

Ottelu lähti liikkeelle odotetulla tavalla, AHK vyörytti hyökkäyksiään, ja JäHi yritti estää juonikkaiden vieraiden maalintekoyritykset. Vierailla oli useita erinomaisia tilaisuuksia avausmaalin tekoon, mutta Jukka Hylli JäHin maalilla jatkoi siitä mihin Ville Kivimäki Vammalassa jäi. JäHi onnistui pitämään pelin maalittomana ensimmäisen kymmenen minuuttia, mistä olisin valmis antamaan sulan joukkueen hattuun, puhutaan kuitenkin harvinaislaatuisesta suorituksesta. Kiekko pyöri ajoittain tyhjän maalin edessä ja taisi kerran käydä tolpassakin, mutta muuten Jukka napsi kiekkoja ihailtavalla taidolla. JäHi ei montaa kertaa AHKn päässä vieraillut, mutta teki kuitenkin avausosuman ajassa 10:16. Kakkosketju sai paineen AHK päätyyn Esa Mäenpään pitäessä kiekkoa maalin takana. AHKn puolustajat lähtivät riistämään Esalta kiekkoa, mutta mies löysi oikea-aikaisella syötöllä maalin eteen yksin jääneen Jere Mäkelän, joka ei tilanteesta erehtynyt. Syöttöpisteen maaliin ansaitsi myös vitjan kolmas lenkki, Vesa Rinne. JäHin johtoasema ei valitettavasti kestänyt montaa minuuttia, kun AHK tasoitti ajassa 13:13 nollakulmasta lähteneellä syötöllä joka ohjautui JäHin puolustajan mailan ja maalivahdin luistimen kautta maaliin. Valmentaja Mäkelä kommentoi, että ironisesti tilanteessa kerrankin AHKn miehet eivät olleet vapaina, mutta silti kiekko löysi tiensä maaliin. JäHille tarjottiin erän loppuun vielä kaksi ylivoimamahdollisuutta joista toinen jatkui toiseen erään, mutta kotijoukkueen ylivoima oli jossain surkuhupaisan ja surullisen välimaastossa. Yksikään kenttä ei onnistunut rauhoittamaan kiekkoa oikeastaan kertaakaan hyökkäysalueelle, sen sijaan alivoimainen AHK hallitsi kiekkoa suurimman osan aikaa. Kaikeksi onneksi myöskään AHK ei enää loppuerän aikana onnistunut lisäosumia tekemään, joten erätauolle siirryttiin lukemissa 1-1. Torjuntalukemat 21-5 kertovat hyvin kummassa päässä peli ensimmäisessä erässä pääosin pyöri.

JäHi tuli toiseen erään paremmin kuin ensimmäiseen ja siirtyi ottelussa uudestaan johtoon kun Jouni Anttila tarjoili Riku Pullille kiekon maalin eteen parhaaseen sektoriin, josta Riku lähetti tarkan maanuoliaisen joka yllätti AHKn maalilla pelanneen ex-JäHiläisen, Tuomas Kantolan. Peli oli siis 2-1 ja auttamatta mieleeni nousi Kimmo Myllysen ennustus ottelutuloksesta. Pulssini kiihtyi ajatellessani sitä mahdollisuutta, että Kimmo omaisi Nostradamuksen kaltaisia ennustajanlahjoja. Pelikellossa oli kuitenkin aikaa vielä 36 minuuttia ja 35 sekuntia mikä sai suuni kuivumaan. Oli vaikea nähdä AHKn pysyvän nollilla niin pitkää tovia. Siitä huolimatta hetken tunsin jo kuivassa suussani makean voiton nektarin erehtymättömän maun. Tapahtuisi seuraavien 36 minuutin ja 35 sekunnin aikana mitä vain, sitä hetkeä ei kukaan voi minulta pois viedä. Jos oli nektari makeaa, niin toisen erän lopussa AHK juotti JäHille sitten sitä paljon tutumpaa karvasta kalkkia. Ensin tasoitus alivoimalla, sitten heti perään 2-3 -johto-osuma ylivoimalla. Johto-osuman jälkeen JäHin takalinjat kokivat kovan kolhun, kun Sami Niemenmaan joukkueen kiekollisimmaksi pakiksi nimeämä Jouni Anttila loukkasi itseään ja joutui jättämään pelin kesken. AHK käytti Jounin poissaolon tehokkaasti hyväkseen, kun se naputti pikatahtiin vielä kolme osumaa lisää. Peli oli 2-6 ja itselleni alkoi siinä vaiheessa viimeistään selvitä totuus JäHin illan pistesaaliista ja Kimmo Myllysen ennustajankyvyistä.

Kolmannessa erässä taisteltiin enää lähinnä kunniasta. On vaikea sanoa oliko AHKn suurin maalinälkä jo tyydytetty, mutta numerollisesti JäHi pystyi taas haastamaan AHKta erässä tasaväkisemmin. Kotijoukkue aloitti tässäkin erässä maalinteon, kun ykkösketju iski toistamiseen. Eetu Grönfors löysi toisesta aallosta Jani Heinosen, joka pamautti kovan rannekudin vastustamattomasti verkon perukoille. Tilanteen käynnistäneelle Riku Pullille myös syöttöpiste. AHKn kuitti oli kuitenkin nopea, kun joukkue iski seitsemännen maalinsa 12 JäHin kavennusosuman jälkeen, ja uudestaan 52 sekuntia myöhemmin. Esa Mäenpää tasoitti erälukemat 2-2:een ajassa 49.59 Vesa Rinteen syötöstä. Tilanteessa kiekko pyöri maalin edessä jonkin aikaa kunnes Esa onnistui sen sujauttamaan verkon perukoille. AHK teki ottelun viimeisen maalin ja loppunumerot 4-9:een ylivoimalla ajassa 53.22.

AHK ei lauantaina esittänyt mitään yllättävää, mutta oli silti lopulta joukkueista kirkkaasti parempi. On yksi asia tietää mitä vastustaja tulee tekemään, ja toinen asia on se pystyykö se estämään. Jukka Hylli pelasi hienon pelin ja otti 58 torjuntaa, ja paikoin JäHi onnistui puolustamaan pitkiäkin jaksoja hyvin, ja välillä jopa hyökkäämään joten kuten järkevästi, mutta 60 minuuttia on armottaman pitkä aika pitää kurissa niinkin taitavaa joukkuetta kuin mitä AHK on. AHKlla oli kaiken lisäksi varaa lepuuttaa puolustuksen johtohahmojaan Valtteri Siréniä ja Tommi Vastamäkeä.

Risto Dufvan lausahduksen mukaan aina ei tarvitse olla paras, riittää kun on parempi paikallaolijoista. Sitä ei ole JäHin osalta vielä tänä syksynä nähty, mutta tulevana lauantaina on jälleen uusi yritys kun joukkue matkustaa Orivedelle Fortunan vieraaksi.