Jähille ruma selkäsauna jatkosarjan avauksessa

Jähi kohtasi jatkosarjan avauksessa lauantaina Kaukajärvellä Suolahden Urhon. Alkusarjan voittanut Jähi teki ottelun ensimmäisen ja viimeisen maalin, mutta niiden välissä Urho paukutti ikävä kyllä yhdeksän osumaa ja vei pisteet mukanaan Suolahteen.

Jähin lähtökohdat otteluun olivat hieman ristiriitaiset. Alkusarja oli mennyt loistavasti, mutta jatkosarjaa alustavissa harjoituksissa oli ollut vähänlaisesti osanottajia, eikä lauantain otteluunkaan saatu täyttä kolmea ketjua miehiä. Näiden syiden taakse nyt ei kuitenkaan voi piiloutua vaan on pakko todeta että Urho oli lauantaina terävämpi ja nälkäisempi, ja pystyi omaa pelisysteemiään kurinalaisesti toteuttamalla riisumaan Jähin aseista.

Jähi aloitti ottelun hyvin, ja pelaajavalmentaja Sami Niemenmaa tekikin ottelun avausmaalin kun peliä oli pelattu noin seitsemän minuuttia. Seuraavassa vaihdossa Arto Manninen otti Jähin ottelun ainoan jäähyn, jonka Urho hyödynsi välittömästi. Opetellulta näyttäneen kuvion jälkeen Urhon pelaaja pääsi tälläämään maskin takaa kiekon ohi Jähin luottovahti Ville Kivimäen. Jähin hyvä alku vaikutti kuivuvan kasaan tasoitusmaalin jälkeen, ja Urho iski erän loppuun vielä kaksi maalia lisää.

Aina vaikea toinen erä oli Jähin ottelun paras. Ikävä kyllä se ei tulostaululla näkynyt, kun Urho teki erän ainoan maalin. Osuma syntyi hetki Urhon ottelun ainoan jäähyn päättymisen jälkeen. Jähillä oli ylivoiman aikana muutama hyvä paikka, mutta ylärimaa lähemmäksi maalintekoa ei päästy.

Toisella erätauolla koppipuheissa uskottiin vielä Jähin nousuun, mutta kolmannessa erässä kentällä tapahtumat olivat kuitenkin melko yksipuoliset. Urho takoi viisi maalia aneemisten Jähiläisten katsellessa avuttomina vieressä. Ottelun viimeisellä minuutilla kuitenkin harvalukuinen yleisö sai maistaa hieman kansainvälistä tunnelmaa, kun ulkomailta palannut entinen nuorisomaajoukkueen hyökkääjä Juho Pohjoismäki pisti kiekon vastustamattomasti Urhon rysään. Hyvän syötön tilanteeseen antoi Artturi Koskela.

Pelin jälkeen Juhon hienosta maalista huolimatta tunnelma kopissa oli painostava. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vieruskaverieni naamat olivat melko happaman näköisiä. Häviämisestä ei pidä ikinä nauttia, mutta fakta lauantaina oli se että Urho oli parempi joukkue, ja etenkin heidän kurinalainen viisikkopelinsä oli myrkkyä Jähin elämyskiekolle. Tämä ei ole missään nimessä kritiikkiä Jähin valmennusjohdolle, vaan ainoastaan tosiasioiden tunnustamista. Urho ei välttämättä ollut tämän syksyn taitavin vastustaja, mutta kentällä olevat tiesivät mitä tekevät, mikä ei ole ikinä hyvä asia jos Jähin vastustajista puhutaan. Uskon kuitenkin vahvasti että Jähin valmennusjohto analysoi tämän tappion ja ottaa siitä mukaansa hyvät asiat ja miettii kuinka huonot asiat korjataan. Mihin uskoni perustuu? Katsoin suihkussa valmentaja Niemenmaata silmiin ja pidin näkemästäni. Katseessa oli sopiva sekoitus nälkää ja intohimoa. Jos Sami saa edes osan tästä siirrettyä joukkueen tekemiseen, on arkkivihollinen AHK lauantaina varmasti vaikeuksissa Jähin kanssa.