Lauantaina vuorossa oli JäHin järjestämistä Talviklassikoista kuudes otos. Aiemmista viidestä kahdessa vastustajana oli ollut Hiki-Hockey, ja kolmessa Atalan Hoki Klupi. Tällä kertaa vastaan luisteli Lempäälästä LeKi 2, mikä olikin mielestäni oikein sopiva vastus, koska ennen ottelua muisteltiin erään hienon LeKi-kasvatin uraa ja saavutuksia, eli JäHin numero kahdeksan, Sami Järvensivun. Sami on itselleni ollut aina lähellä sydäntä, ja minulla oli kunnia pelata usein miehen kanssa samassa hyökkäysketjussa. Parhaiten Samista itselleni on jäänyt mieleen se äärettömän terävä lyöntilaukaus, joka masensi maalivahteja ympäri Pirkanmaan tämän tuosta. Todistin useaan otteeseen, kuinka Sami painoi kiekon vastustamattomasti yläpussiin, vaikka maalinsuulla välillä seisoi jopa NHL-tason maalivahteja. Eräässä pelissä Orivedellä vastustajan maalivahti oli niin ihmeissään saatuaan Samin lyöntilaukauksen kiinni, että heitti kiekon räpylästään oma-aloitteisesti verkon perukoille. Samin ura saapui lopulta viime syksynä päätepisteeseen, kun lääkäriltä ei enää herunut pelilupaa. Tässä mielessä Sami muistuttaa toista JäHi-legendaa, Petri Väisästä, joka pelasi myös käytännössä aivan viimeiseen asti, kunnes kroppa sanoi lopullisesti sopimuksensa irti. No, kaikki hyvä loppuu aikanaan ja näin Saminkin kiekko-uralle kävi. Se on kuitenkin varma, etteivät JäHin pelaajat, sidosryhmät ja kannattajat unohda ihan heti numeroa kahdeksan, sen verran hieno pelaaja ja persoona on kyseessä. Jääkiekko on kuitenkin vain osa elämää, ja nyt Samilla on aikaa muille asioille. JäHi toivottaa miehelle jatkossa kaikkea hyvää ja menestystä niissä asioissa, mihin hän ikinä päättääkin keskittyä.

JäHi-legendat Sami ja Petri

Samin palkitsemisen jälkeen itse ottelu pääsikin alkamaan avausketjujen kentälle kuuluttamisella. Talviklassikoissa on aina ollut hyvä osallistumisprosentti, niin tälläkin kertaa, kun JäHi oli saanut jalkeille täydet neljä hyökkäyskenttää, ja kolme puolustajaparia. Maalinsuulla aloitti pitkästä aikaa syksyllä pahasti kätensä loukannut Ville Kivimäki. Ville torjui kaikki neljä laukausta, jotka LeKi 2 sai häntä kohti ammuttua, kunnes suoritettiin etukäteen sovittu maalivahdinvaihdos ajassa 05.45, kun maalille luisteli Tuomas Kantola. JäHillä oli ensimmäisellä kymmenminuuttisella muutama erinomainen paikka maalintekoon, kun ensin Henri Ahokas kirmasi läpiajoon, ja hieman tämän jälkeen Henry Vähä-Ruohola kolisutteli tolppia. Näistä ei vielä maalia syntynyt, mutta ajassa 09.45 JäHin nimekkäin ketju herkutteli avausmaalin. Tilanteessa Juho Pohjoismäki pelasi kiekon hyökkäysalueella poikki kentän Ville Kuusiselle, joka löysi takatolpalle unohtuneen Matias Jääskeläisen. Matiaksella oli tilanteessa varaa jopa ensin kilauttaa tolppaa, ennen kuin mies siirsi kiekon verkon perukoille. Erässä ei nähty enempää maaleja, mutta yksi erikoinen tapahtuma kylläkin, kun Tuomas Pärssiselle tuomittiin jäähy väkivaltaisuudesta. En itse nähnyt mitä tilanteessa tapahtui, mutta vaikea uskoa harvinaisen rauhallisen Tuomaksen syyllistyneen tilanteessa väkivaltaan. Toisaalta sää lauantaina oli melkoisen äärimmäinen urheiluun, kun pakkasta oli lähes 15 astetta ja kohtuu kylmä pohjoistuuli puhalteli. Äärimmäisissä olosuhteissa ihmisistä voi useinkin paljastua yllättäviä asioita, ehkä näin kävi lauantaina Tuomaksen kohdalla. Erätauolle mentiin siis JäHin 1-0 johdossa, mutta tästä suuri kiitos kuului jälleen kerran JäHin maalivahtiosastolle, LeKi 2:lla oli nimittäin erässä muutama erinomainen maalipaikka.

Toinen erä oli JäHiltä pääosin vahvaa tekemistä, mutta myös LeKi 2 vaikutti pistävän lisää pökköä pesään. Vierasjoukkueella oli erän ensimmäisellä puoliskolla muutama tuhannen taalan paikka, mutta Tuomas Kantola ei suostunut antautumaan mistään. Kerran tosin Henri Ahokas taisi pelastaa kiekon maaliviivalta, kun maalin synty näytti jo täysin vääjäämättömältä. Leki 2 onnistui lopulta tasoituksessa ajassa 30.43, kun JäHin hyökkäykseenlähtö katkaistiin maalin edessä ja vastustajan pelaaja siirsi kiekon ohi yllättyneen Tuomas Kantolan. Monesti näissä tilanteissa JäHi on hieman lamaantunut ja vastustaja on mennyt menojaan, mutta lauantaina usean seuralegendan seuratessa peliä ei sellainen ollut vaihtoehto. Sen sijaan JäHi iski erän loppupuolella kaksi nopeaa maalia. Ensin Riku Backända löysi takamiehen paikalta Oliver Schärerin, jonka rannelaukauksen LeKi 2:n maalivahti vielä selvitti. Paluukiekon kuitenkin survoi sisään Henry Vähä-Ruohola, jolle maali kasvattajaseuraa vastaan tuntui maistuvan erityisen hyvälle. JäHin johtomaalista ei kulunut kuin reilu minuutti, kun 3-1 -osuman iski mahtivireessä oleva Kimmo Myllynen. Tilanteessa Harri Saarinen otti yhden lukuisista aloitusvoitoistaan pelaten kiekon Kimmolle, joka kiersi vastustajan kenttäpelaajat ja viimeisteli varmasti sivuttaisliikkeestä lähteneellä rannelaukauksella. Kimmo on ollut kuluvalla kaudella Petri Niemen ja Juho Pohjoismäen kanssa joukkueen parhaita maalintekijöitä, eikä miehen meno näytä hyytymisen merkkejä. Ratkaisevaan kolmanteen erään lähdettiin näin ollen kotijoukkueen 3-1 -johtoasemassa.

Kolmannessa erässä JäHi oli aikamoisessa rumputulessa, torjuntalukemat erästä olivat murskaavat 23-2, Tuomas Kantolan torjuessa siis yli 10 kertaa enemmän kuin virkaveljensä LeKi 2:n maalilla. Tuomas on toki tähän varmasti jo tottunut, eikä häkeltynyt tilanteesta lauantainakaan. Jääkiekkomaalivahdin hommassa on se hyvä puoli, että pelissä on vain yksi kiekko kerrallaan, ja näin ollen torjuntojakaan ei tarvitse tehdä montaa samanaikaisesti. LeKi 2 myllytti välillä pitkiäkin aikoja JäHin kenttäpuoliskolla, mutta kotijoukkue sai kuitenkin pidettyä pakkansa riittävän hyvin kasassa, ja loput hoiteli Tuomas maalillaan. Osansa torjuntatilastoissa oli varmasti silläkin, että JäHi istui erässä kolme kahden minuutin rangaistusta, joiden aikana LeKi 2 pääsi pelaamaan 5-3 -ylivoimaakin lähes minuutin ajan. Joukkue kuitenkin selvisi tästä, ja kun Jukka Laiho iski Juho Pohjoismäen ja Oliver Schärerin syötöistä hieman onnekkaankin osuman ajassa 54.22, alkoi LeKi 2:lta varmasti jo uskokin hieman loppua. Viimeiset minuutit pelattiin poikkeuksellisesti ilman sen suurempaa oman pään paniikkia, ja joukkue pääsi tuulettamaan, ehkä hieman pelitapahtumien vastaisestikin, selkein numeroin, 4-1, otettua voittoa.

Hyytävästä säätilasta huolimatta Talviklassikko oli mielestäni, jälleen kerran, erittäin hieno ja hyvin järjestetty tapahtuma. JäHi haluaa kiittää kaikkia osallistujia, ja tietysti vastustaja LeKi 2:sta, hienosta tapahtumasta. Erityiskiitokset menevät Onkaalan kukkahuoneelle ja Hyvärisen perheelle, joiden ansiosta Sami Järvensivu sai hienot palkintokukat, ja katsojat herkullista makkaraa vatsanpohjalle. Kaiken kaikkiaan erittäin hyvin onnistunut tapahtuma, toivottavasti näitä järjestetään jatkossakin. Talviklassikko on usein aiempina vuosina ollut se kauden viimeinen peli, mutta tänä vuonna kolmosdivisioonaa pelataan maaliskuussakin. JäHi matkustaa tulevana lauantaina Lahteen ottamaan mittaa Panthersista. Ottelu pelataan poikkeuksellisen aikaisin, kun kiekko putoaa jäähän jo kello 12.40.