KAUSIKERTOMUS 2013-1014

Ensi kauteen JälkiHiki-Hockey tulee jälleen tutulla ja turvallisella "entistä kovemmalla" otteella

Jälleen kerran, näihin samoihin lupauksiin päättyi viime vuoden kausikertomus ja jälleen kerran uusi kausi kertomus alkaa samoilla sävelillä. Elokuun alussa oli taas lupa odottaa, että Sentterin ovista astelee yksi toisensa jälkeen kivikovassa kunnossa olevia jäHiläisiä! Siihen kun on vuosien saatossa jo päässyt tottumaan.

JälkiHiki-Hockey ry aloitti syksyllä 2013 12. toimikautensa ja samalla oli kyseessä siis 12.kausi jääkiekkoa luvassa. Kesän mittaan JäHin scouttingosasto oli viettänyt pääsääntöisesti lomaa. Tämä sinällään varsin ymmärrettävä seikka on joskus takavuosina aiheuttanut ongelmia JäHin rosterin kasaamisessa, mutta tätä nykyä agenttien tarjonta on JäHin suuntaan jo sen verran runsasta, että johtoporras voi hyvällä omallatunnolla pureskella kebabin jämiä kesäisen baari-illan jälkeen. Kyllä JäHiin aina tulijoita riittää!

Joukkueen kokoonpano

Joukkueen kokoonpano eli edellisen kauden päätteeksi JäHimäisen niukasti. Vahvuudesta poistuivat uuden tulokkaan AHK:n riveihin Antti Tuomisto, Juho Viiala, Tommi Vastamäki sekä Valtteri Siren.  Näiden miesten mukana katosi paitsi runsaasti taitoa, mutta sitäkin enemmän kaukalon ulkopuolista iskukykyä! Suuri muutos tapahtui  JäHin pukukopin elopainossa, jota katosi lähemmäs 300kg Viialan ja Tuomiston täyttäessä vajeesta yhteensä 90kiloa. Lisäksi kaksi merkittävää tekijää, niin kentältä kuin taustaorganisaatiosta, lopetti maineikkaat JäHi-uransa kun pj Pekka Seppänen ja rahastonhoitaja Juha Eloranta naulasivat kolmen tuuman naulat ladon seinään luistimien kera. Topi Westerholm puolestaan joutui jättämään leikin kesken lopullisesti vammakierteen uusiuduttua. JäHi kiittää vielä kerran kutakin pelimiestä panoksestaan ja toivottaa kaikki tervetulleeksi sponsorille!

Teksti-tv:n ja agenttien JäHin faksiin syöttämien raporttien ahkeran tutkimisen jälkeen JäHi löysi joukkueeseen pääsääntöisesti tuttuja vahvistuksia.  Joukkueen rakennuksessa oli jälleen kerran paljon samaa kuin isommissa liigoissa menestyvien organisaatioiden vastaavassa puuhastelussa. Hankitaan samoja naamoja vuosi toisensa perään  linja-autoaseman pajatsolta, ja tiedetään mitä saadaan. Niinpä nytkin JäHin pitkäsiimaiseen jäi sellaisia divariyleisön, ja etenkin JäHi-fanien, jo entuudestaan hyvin tuntemia pelimiehiä kuin Juuso Lahtinen, Niko Mansikka, Mikko Lehtonen ja Tuomas Pärssinen. Nämä herrat eivät esittelyä kaipaa. Etenkin kaksi viimeistä on varmasti piirtynyt kannattajien verkkokalvoille, sen verran  on yleisö luullut palanneensa katsomaan 70-luvun hidastettua taitokiekkokoulua kaksikon näppärää neppailua katsellessaan. Ei ole vaikea uskoa, että Tappara on nämä pelimannit kasvattanut. Ainoa uusi tuttavuus JäHin kauniin vihertävässä pelinutussa oli kauden alkaessa Matti Kinnari. Hänestäkin JäHin johto vakuuttui jo kauden avanneessa saunaillassa, pelimies.

Kiekko jäähän syyskuussa

Syyskausi oli JäHille jopa yllättävän vahva. Ensimmäisestä kuudesta ottelusta tarttui matkaan kolme voittoa ja kaksi tasuria, joilla varmistui paikka ylemmässä jatkosarjassa jo hyvissä ajoin ennen alkusarjan päätöstä. Etenkin vieraspelireissu makkaran tuoksuiseen Parkanon halliin lokakuisena sunnuntai-iltana on ainakin allekirjoittaneen mielissä edelleen vahvasti. Joukkueen ainoa maalivahti Ville Kivimäki kun loukkasi polvensa jo ottelun ensiminuuteilla ja jopa pelin jatkaminen oli enemmän kuin vaarassa. Reissussa nahkatakki päällä penkin takana notkunut Sami Niemenmaa onnistui kuitenkin ilmeisesti tiirikoimaan paikallisen apteekin varaston auki, koska ensimmäiselle erätauolle Villelle saatiin jo Burana suuhun. Ei siis hätää, Villen ohjeistuksen mukaan oikealta tulevat one-timerit pitäisi ottaa pois ja homma olisi hallussa.. Ilmeisesti ohjeistus oli kerrankin niin selvä, että JäHinkin pelaajat pystyivät asian käsittelemään, koska kotimatkalle lähdettiin komea 8-0 vierasvoitto mukana. Hieno reissu!

Menestyksekkään alun jälkeen JäHi-valmentaja Petri Väisäsen pelikirjasta uhkasikin loppua sivut. Nopeasti vanha velho kuitenkin kasasi niin itsensä kuin kirjansa, sillä kaksi viimeistä peliä alkusarjasta JäHi kiekkoili tehden itse 5 ja päästäen 30 maalia. Monessa joukkueessa tilanne olisi laukaissut paniikin, mutta ei kaiken kokeneessa JäHissä, jossa tiedettiin tulosten takana seissyt suurempi viisaus. 

Vahvaa vieraspelaamista jatkosarjassa

Jatkosarjan alku oli ohjelmallisesti monen mielestä vaikea, sillä edessä olivat vierasreissut Jyväskylään ja Tikkakoskelle. Etenkin Riemu Jyväskylästä tiedettiin vaikeaksi vastustajaksi. Tiedossa oli kuitenkin myös Riemun pelaajien ajoittainen ylimielisyys ja tähän saumaan JäHi iski. Alkusarjan taktiset selkäsaunat sekä Jyväskylän menomatkan hämmennykset Riemun facebook-sivuilla sekoittivat kotijoukkueen pakan. Jähi kävikin ryöväämässä Hippokselta komean vierasvoiton aiheuttaen Riemulle sen kauden ainoan tappion heidän II-divisioona nousuun päättyneellä kaudellaan. Kun seuraavana viikonloppuna Tikkakoskelta tarttui matkaan täydet pisteet pahasti vajaamiehisellä joukkueella, oli JäHin juna taas raiteilla. Sieltä se tosin ei ollut koskaan pudonnutkaan muuta kuin kriittisen Helsingin median silmissä.

Kokonaisuudessaan jatkosarja sujui JäHimäisen tasaisesti. Pisteet raavittiin aina kun alla oli bussireissu ja vastaavasti kotona otettiin turpaan peleistä, jotka olisi pitänyt voittaa. Taattua JäHiä, jota yleisö rakastaa, siis. Kauden päätyttyä JäHi oli ylemmässä jatkosarjassa sijalla viisi, jota voidaan pitää hyvänä suorituksena JäHin resursseilla. Tärkeää oli myös HiHon taakse jättäminen!

Talviklassikko vol 3.

Yksi kauden ehdottomista kohokohdista oli järjestyksessään kolmas talviklassikko Koulukadulla. Aikaisempina vuosina JäHi oli kohdannut peleissä sisarseura HiHon, mutta tänä vuonna vastaan asettui AHK. Syynä tähän oli se, että JäHi halusi näin kunnioittaa valinnallaan Talviklassikko-otteluidean isää  Antti Tuomistoa, joka siis ennen kauden alkua oli AHK:n riveihin siirtynyt. Toke tekikin jälleen loistavaa työtä järjestelyiden suhteen ja kun ottelun aikana vallitsi myös mitä ihanteellisin talvisää, oli tapahtuma mitä onnistunein. Onkin syytä kiittää vielä kerran niitä noin 200 oikean valinnan tehnyttä kiekkoilun ystävää, jotka arvostivat tämän tapahtuman Teemu Selänteen viimeisen maaottelun edelle. Uskon, että katumus on leijonien kohellusta seuraamaan jääneillä. Risut tapahtuman osumisesta olympiapronssipelin kanssa päällekkäin laitetaan kuitenkin Shotsiin. Vaikka hyvissä ajoin JäHistä oltiin yhteydessä kisajärjestäjiin, niin televisio-oikeuksiin vedoten pronssipeli järjestettiin samaan aikaan JäHin pelin kanssa. Ei ole venäläiseen luottamista siis tässäkään asiassa. Hienon ottelutapahtuman kruunasi ennen ottelua tapahtunut seremonia, jossa muistettiin käsittämättömästi jo 200. JäHi –ottelun pelannutta Petri Väisästä. Vähyllähän on vyöllä myös 100 ottelua HiHosta, joten tässä tapauksessa voidaan puhua jo divarijyrästä! Ottelun jälkeen pelattiin tuttuun tapaan onnistuneet jälkipelit JäHin virallisen yhteistyökumppanin Irish Bar O´Connell'sin tiloissa.

Yhteenveto kaudesta

Kausi oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut. Pelillisesti JäHi pelasi omalla tasollaan ja tarjoili faneilleen jälleen laadukasta ja vaihtelevaa kiekkoa. Pistepörssin kärjessä komeilivat tutut nimet. Timo Komu nakutti jälleen komeat tehot, vieden pörssin piikkipaikan pisteillä 18+17=35. Kakkoseksi pörssissä sijoittui tuttu pistenikkari takavuosilta kun Niko Mansikka täytätti pöytäkirjaa yhteensä 28 (11+17) kertaa. Oliver Schärer puolestaan pääsääntöisesti pakkia pelaten tehtaili tehot 9+16=25. Huomiota herättävää on kuitenkin pörssin tasaisuus kun 13 pelaajaa saalisti 10 pistettä tai enemmän. Rosterin laajuus olikin tämän vuoden JäHin vahvuus.

Kentän ulkopuolella JäHi onnistui myös hienosti. Tänä vuonna päätösreissu suuntautui nimittäin Saksan maalle ja tarkemmin Bremeniin, jossa JäHi tutustui ammattiorganisaation toimintaan lähietäisyydeltä seuratessaan Werder Bremenin otteita Saksan Bundesliigassa. Toimintaa seuratessa oli helppo olla ylpeä JäHiläisyydestä. Saksalaiset kun olivat kopioineet JäHiltä peliasun väreistä ja kannatuslauluista lähtien toimintaansa kulmakiviä. Menestyvää organisaatiota seurataan yli lajirajojen! Kaiken kaikkiaan Saksassa vedettiin pakettiin kauden anti ja luotiin katsetta tulevaan. Organisaation johdon näkökulmasta merkittävin seikka reissussa koettiin jo ensimmäisenä iltana Jussi Nykäsen käteltyä jatkosopimuksen seuraavaksi kaudeksi.

Kauden kiekollisen annin päätti perinteinen Hiki-turnaus, jossa JäHi viime vuoden mestarina oli järjestelyvastuussa. Onnistuneen tapahtuman voittajaksi selviytyi ennätyksellisen viiden osallistujajoukkueen joukosta TuskaHiki-Hockey. JäHi onnittelee vielä kerran!

Kohti uutta kautta

Menneen kauden ja onnistuneen päätöksen jälkeen on JäHissä luotu jo katse tulevaan. JäHin pelaajatarkkailijat ovat vetäytyneet Thaimaahan odottelemaan fakseja ja nykyinen pelaajarunko on aloittanut kesäharjoittelun.  JäHi nähdään kesällä niin rullakiekkokaukalossa kuin puistofutiskentillä. Näin JäHi haluaa tarjota nälkäisimmille faneille nähtävää myös aikana kun Sentterissä on jäät sulana ja poreallas kuumana.

Suuret kiitokset kaikille joukkueen pelaajille, toimihenkilöille ja etenkin faneille, jotka kannustuksellaan avittivat JäHin useaan maukkaseen voittoon!

Ensi kaudella nähdään jälleen entistäkin kovempi JälkiHiki-Hockey!

 

Tampereella 22.5.2014

 

 

Tuomas Männistö

Puheenjohtaja, JälkiHiki-Hockey ry