KAUSIKERTOMUS 2012-1013

Ensi kauteen JälkiHiki-Hockey tulee jälleen tutulla ja turvallisella ”entistä kovemmalla” otteella.

Jälleen kerran, näihin samoihin lupauksiin päättyi viime vuoden kausikertomus ja jälleen kerran uusi kausi kertomus alkaa samoilla sävelillä. Elokuun alussa oli taas lupa odottaa, että Sentterin ovista astelee yksi toisensa jälkeen kivikovassa kunnossa olevia jäHiläisiä! Siihen kun on vuosien saatossa jo päässyt tottumaan.

JälkiHiki-Hockey ry aloitti syksyllä 2012 11. toimikautensa ja samalla oli kyseessä siis 11.kausi jääkiekkoa luvassa. Pukuhuoneen ovi oli kesän aikana käynyt harvakseltaan ja joukkue oli pääosin sama kuin kaudella 2011 - 2012. Suuriin muutoksiin ei JäHillä ollutkaan tarvetta, koska edellinen kausi ole mennyt kohtuullisen hyvin. Syyskausi oli ollut lähes menestys ja keskikertaisen kevätkauden nosti plussan puolelle historiallinen pisteen ryöstö rakkaalta paikallisvastustajalta HiHolta. Muutamia muutoksia pelaavaan kokoonpanoon kuitenkin tuli niin kauden alussa kuin sen aikana. Äärimmäisen iskukykyinen JäHi siis lähinnä keskittyi hiomaan särmiä timantistaan matkalla kohti menestystä.

Joukkueen kokoonpano

Joukkueen vahvuudesta ennen kauden alkua poistuivat JäHi-legenda Heikki Laakkonen, Eemeli Tinkanen, Juho Viiala ja Lari Nivala. Etenkin Laakkosen poistuminen joukkuueen vahvuudesta kirveli, mutta vääjäämättähän JäHin pitkäaikaiset luottopelaajat kukin aikanaan jättäytyvät leikistä.

Korvaavina pelimanneina JäHi onnistui houkuttelemaan paluumuuttajat Tatu Sirkkolan ja Sami Niemenmaan sekä Oliver Schärerin Ikurin Vireestä ja Valtteri Sirenin MHT:sta. Heti kauden alussa JäHi sai jobinpostia, kun toinen JäHi-legenda Topi Westerholm joutui jättäytymään sivuun loukkaantumisen vuoksi. Vielä kun Markus Ojanen oli koko kauden loukkaantuneena, näki seurajohto tarpeelliseksi täydentää joukkuetta Tommi Vastamäellä, joka siirtyi Sirenin tapaan MHT:sta. Tämä osoittautuikin tarpeelliseksi hankinnaksi puolustuspään leveyden kannalta, koska myös Pekka Seppänen joutui jättämään pelit kesken ennen vuodenvaihdetta eikä pystynyt palaamaan kaukaloon enää loppukaudesta.

Kone käynnistyi, mutta hieman yskähdellen

Syyskausi oli JäHille hieman keskinkertainen ja peli oli alkuun hieman kankeaa. Tämä on tietysti joukkueelle hyvin tuttu tilanne, koska jääaikaa ennen ensimmäistä peliä on joka syksy erittäin vähän. Lisäksi kesällä vedetyt rankat treenit ottavat vielä syksyllä veronsa ennen kuin alkavat toden teolla kantaa hedelmää. Kaksi ensimmäistä matsia meni JäHiltä vihkoon, kunnes vihdoin kolmannessa pelissä JäHi sai pelinsä auki ryöpyttäen Naskia vieraissa. Paluu arkeen oli kuitenkin nopea ja seuraavat kolme peliä tuottivat vain yhden pisteen kotona. Yksi näistä otteluista oli kuitenkin häviöstä huolimatta spesiaali, koska JäHi suoritti historiansa ensimmäisen pelimatkan fanien kera. Kyseinen matka Parkanoon oli loistava, vaikka JäHi kaatuikin melko selvin lukemin itse ottelussa.

Seuraava voittoa päästiin juhlimaan vasta lokakuun lopussa Nokialla. Alkusarja päättyi JäHin kotiotteluun, joka oli samalla kauden ainoa JäHi-Night. Tällöin vastassa oli sarjan pohjamutiin juuttunut Kapa-80, jolle JäHi näytti kaapin paikan karusti lukemin 14-3. Alkusarja päättyi JäHin osalta siis voittoon, mutta muuten tulos oli hieman alavireinen sijoituksen ollessa vasta kahdeksas (4 voittoa, 1 tasapeli ja 6 häviötä).

Nousujohteinen jatkosarja

Jatkosarja starttasi JäHin osalta kauden toisella Lahden reissulla Panthersien vieraaksi. Edellinen reissu oli päättynyt surkeasti reilun johdon menettämiseen ja häviöön. Tällä kertaa JäHi ei ottanut sitä reilua johtoa, vaan oli alusta asti kaikessa kotijoukkuetta jäljessä häviten ottelun selvästi. Huono startti jatkosarjassa korostui vuoden ensimmäisessä pelissä, jolloin VehU vei pisteet kotiin. JäHi sai kuitenkin paketin kasaan ja kolmas ottelu Hokkareita vastaan oli jo parempi ja ensimmäinen voitto irtosi. Myös HC Nokiaa vastaan nähtiin erittäin hyvä taistelu, vaikka niukka tappio siitä ottelusta tulikin. Taistelu teki kuitenkin hyvää, koska olihan HC Nokia kouluttanut JäHia alkusarjassa karusti. Tässä kohtaa JäHin kelkka kääntyikin loppu kaudeksi ja otteet olivat siitä eteenpäin erittäin mallikkaita. Lopuissa kahdeksassa pelissä JäHi jäi vain kerran alle kuuteen maaliin (tasapeli 3-3 jatkosarjan voittaneen HauSi:n kanssa) ja ryöpytti peräti 72 maalia kahdeksaan peliin. Yhteensä jatkosarjassa JäHi osui 94 kertaa 12:ssa ottelussa. Sijoitus jatkosarjassa oli lopulta neljäs, joka huonon alun jälkeen oli hyvä suoritus. Rakkaalle paikallisvastustajalle HiHolle JäHi hävisi yhden pisteen.

Talviklassikko vol 2.

Kauden selkeä päätapahtuma JäHissä kuten myös HiHossa oli tietysti järjestyksessään toinen talviklassikko. Ottelu pelattiin jälleen Koukukadun kiekkopyhätössä lauantaina helmikuun 23. päivä. Olosuhteet ottelulle olivat jälleen erinomaiset ja vastakkain nähtiin kaksi erittäin latautunutta joukkuetta. Edellisellä kerralla JäHi oli ottanut historiallisesti ensimmäisen sarjapisteen HiHolta ja oli nyt erittäin nälkäinen saavuttamaan sen voiton. HiHon leirissä oltiin luonnollisesti eri mieltä ja asiasta käytiinkin melkoista puukottelua paikallismediassa – huumorilla tietysti.

Itse ottelu oli alusta saakka erittäin kovatempoinen ja viihdyttävä. Harvemmin näkee yhtä latautunutta taistoa kolmosdivarissa!

Ensimmäisenä tulostaululla oli HiHo, joka onnistui rikkomaan kuparisen ylivoimalla melkoisen kenttämiehen erikoisen ansiosta. JäHi ei ollut takaiskusta kuitenkaan hämillään vaan alkoi ottamaan ottelun kulkua omiin käsiinsä. Sami Niemenmaan 2 osumaa ja Timo Komun osuma veivät JäHin 3-1 johdossa ensimmäiselle erätauolle.

Toisessa erässä HiHo tuli peliin mukaan 3-2 kavennuksella, mutta JäHi nokitti kuitenkin vielä kahdella osumalla. Toiselle erätauolle mentiin siis JäHin 5-2 komennossa.

Kolmannessa erässä HiHo tuli kovaa päälle ja kavensikin tilanteen 5-3:een. JäHillä oli kuitenkin yli kolme kentällistä väkeä rosterissa, joten kovassa tahdissa pysyttiin erittäin hyvin mukana. Erän puolivälissä Valtteri Siren huudattikin JäHi-faneja 6-3 osumalla, joka alkoi vaikuttaa ratkaisevalta. HiHo ei missään nimessä antanut periksi, mutta takaa-ajo tyrehtyi JäHin hienoon peliin ja näin ollen ottelu päättyi lopulta JäHin 6-4 voittoon.

Talviklassikon voitto oli JäHille erittäin suuri voitto, jonka myötä seura saavutti myös historiansa ensimmäisen sarjapelivoiton HiHosta. Ja nyt JäHi on tietysti ainoa talviklassikon voittaja, joten HiHo on seuraavalla kerralla haastajan asemassa!

Yhteenveto kaudesta

Kokonaisuudessaan JälkiHiki-Hockey:n kausi oli alku kankeuden jälkeen erittäin hyvä ja historiasta poiketen kevätkausi oli erittäin vahva. Joukkue lähti kauteen onneksi riittävän laajalla kokoonpanolla, joten loukkaantumisista huolimatta suurin osa peleistä pystyttiin pelaamaan täydellä kokoonpanolla. Tästä kiitos myös lukuisille pelaajille, jotka pystyivät sitoutumaan joukkueeseen vahvasti läpi kauden. Peräti 9 pelaajaa esiintyi kauden aikana yli 20 ottelussa (yhteensä 23 ottelua). Täyteen ottelumäärään pääsi vain joukkueen maalivahti Ville Kivimäki.

Onnistujia joukkueessa oli valtava määrä, mutta muutama pelaaja onnistui saavutuksillaan herättämään huomiota normaalia enemmän. Ehkäpä joukkueen kirkkaimpana tähtenä tällä kaudella kentällä hääri Timo Komu, joka rikkoi seuran ennätyksen pisteputken pituudessa. Timo teki jokaisessa kauden ottelussa vähintään yhden pisteen ja jatkoi edellisellä kaudella alkanutta putkeaan 21:een otteluun. Eli Timolla on nyt mahdollisuus vielä jatkaa putkeaan ja tehdä kolmella eri kaudella pisteitä yhteen putkeen.

Timo otti myös seuran parhaan pistemiehen tittelin tehden 17 ottelussa komeat 52 tehopistettä (28 maalia, 24 syöttöä). Heti Timon perässä olivat Sami Niemenmaa 51 pisteellä (19+32) ja Joose Kreutzer 48 pisteellä (12+36). Maalikuningas oli siis Timo Komu ja paras syöttäjä Joose Kreutzer. Puolustuspäässä kunnostautuivat erityisesti tulokaspakki Valtteri Siren 24 pisteellä (12+12) sekä seuran kaikkien aikojen pistepörssissä puolustajien ykköspaikan nimiinsä lunastanut Jari Viskari 16 pisteellä (7+9).

Jäähykuningas oli yllättäen Joose Kreutzer 32 minuutilla. Tämän tittelin tottuneesti nimiinsä kaapannut Tuomas Männistö oli jäähypörsissä vasta viides. Vähiten boksissa istuivat Petri Väisänen ja Tatu Sirkkola.

Maagisen sadan JäHi-paidassa pelatun ottelun rajan rikkoivat Sami Järvensivu ja Jukka Laiho. Joukkueen pelaajakoutsi Petri Väisänen puolestaan liittyi harvinaisempaan kerhoon saavuttaessaan toisena pelaajana kautta seuran historian sadan maalin rajan! Tämän rajan on aiemmin rikkonut vain Topi Westerholm.

Kohti uutta kautta

JäHissä on tiiviisti jo katse suuntautumassa uutta kautta ja sitä valmistavaan kesään. Keväällä on kuitenkin vielä kaksi tärkeää koitosta – päätösristeily ja Hiki-turnaus. Molempiin tapahtumiin liittyy paljon tulostavoitteita, joita tosin ei voi välttämättä urheilullisiksi väittää.

Kuten aina ennenkin, kausiraportti päättyy jälleen tuttuihin tunnelmiin eli lupauksiin seuraavan kauden suorituksista. Joukkue tulee jälleen harjoittelemaan kesän äärimmäiseen lujaa, jotta syksyllä nähtäisiin taas entistäkin kovempi JäHi! Treenaamisen yhteydessä JäHi ottaa jälleen osaa puistofutikseen, jota joukkue viime kaudella suorastaan dominoi omassa lohkossaan. Kannattaa siis seurata JäHiä kesälläkin FC JälkiHien muodossa!

Joitain pieniä muutoksia on mahdollisesti pelaavaan kokoonpanoon tulossa ja seurajohto tekeekin koko kesän pitkää päivää, jotta uusia vahvistuksia löytyy. Kilpailu JäHin pelipaikoista on kovaa ja seula kesän tulokasleirillä on jälleen edellisvuotta tiukempi.

Suuret kiitokset kaikille joukkueen pelaajille, toimihenkilöille ja etenkin faneille, jotka kannustuksellaan avittivat JäHin useaan maukkaseen voittoon!

Ensi kaudella nähdään jälleen entistäkin kovempi JälkiHiki-Hockey!

 

Tampereella 2.4.2013

 

Pekka Seppänen

Puheenjohtaja,

JälkiHiki-Hockey ry.