Kausi 2017-2018 on JäHin osalta jääkiekkoilullisesti ohi, joten nettitoimitus ajatteli tuottaa lyhyen arvioinnin kauden aikana joukkueessa pelanneista pelaajista. Ennen kuin kukaan loukkaantuu tai pahoittaa mieltään, niin on syytä muistuttaa JäHin nettitoimituksen, kuten minkä tahansa ihmisistä koostuvan organisaation, olevan useimmiten väärässä kuin oikeassa. Arvioinnit voi siis huoletta jättää omaan arvoonsa.

Maalivahdit

Jussi Seppänen

JäHin monivuotinen kakkosvahti pelasi maalivahdeista vähiten, mutta pelaamissaan peleissä esitti erinomaisia, ja nimenomaan voitokkaita otteita.

Ville Kivimäki

JäHin monivuotisen ykkösvahdin hyvin alkanut kausi katkesi syksyllä valitettavaan ylävartalovammaan. Palasi vielä keväällä maalinsuulle ja torjui mm. voiton kauden viimeisessä pelissä. Tuttu ja turvallinen.

Tuomas Kantola

Villen loukkaantumisen jälkeen joukkueen johtoporras kaappasi Tuomaksen KaVosta, ja mies oli kyllä täysin ennakko-hypen arvoinen. Ei maailman isokokoisin maalivahti, mutta siitä huolimatta, tai juuri sen takia, erittäin vaikea ohitettava. Kauden paras peli ehkäpä vierastasapeli Hämeenkyrössä Hokkareita vastaan, jossa mies torjui peräti 69 kertaa, antautuen vain neljästi.

Puolustajat

Henri Ahokas

Jalkapallossa Henri on FC Jähin aina ahnas kärkimies, mutta jääkiekossa miehen tie on vienyt puolustajaksi. Henri esitteli tälläkin kaudella terävää kutiaan useaan kertaan, ja hoiti oman pään puolustuksen tuttuun tapaan.

Juuso Lahtinen

Juuso on kuntouttanut itseään toissa kauden avausottelussa Parkanossa tapahtuneesta loukkaantumisesta asti, mutta ei vielä tälläkään kaudella ollut täydessä pelikunnossa. Siitä huolimatta mies esitti muutamissa pelaamissaan otteluissa totutun varmaa pelaamista. Juuso sijoittuu kentällä aina oikeaan paikkaan, mutta loukkaantumisesta johtuen liike oli rajoittunutta, mikä ei voinut olla näkymättä tietyissä tilanteissa.

Tuomas Pärssinen

Maajoukkuekokemustakin omaava pelaaja, jonka pelisilmälle vetää vertoja ehkä ainoastaan miehen juonikkuus. Kaudesta toiseen lähes pelkästään oikeita asioita kentällä tekevä Tuomas kärsii jonkin verran hyvän ystävänsä ja tutkaparinsa, Mikko Lehtosen, poissaolosta.

Jari Viskari

Jari syrjäytti tällä kaudella Petri Väisäsen eniten otteluita JäHin riveissä pelanneena pelaajana. Ei enää maailman nuorin mies, mutta liike ja fysiikka edelleen kovalla tasolla. Tuntui jostain syystä ärsyttävän tällä kaudella vastustajia olemuksellaan kenties aikaisempaa enemmän, mikä on usein aika virkamiesmäisessä JäHissä toimituksen mielestä ainoastaan positiivista.

Matti Kinnari

Kapteeni pelasi pääosan kaudesta puolustajana, mutta nostettiin hyökkääjäksi useammankin kerran. Tehoja syntyi tuttuun tyyliin molemmilta pelipaikoilta, mutta mies on ehkä kuitenkin omimmillaan puolustuspään pelaamisessa.

Oliver Schärer

Oliver on vuosien saatossa tehnyt onnistuneen uravaihdoksen hyökkääjästä puolustajaksi, tosin offensiiviseksi sellaiseksi. Kertyneet vuodet ja ajetut kilometrit näkyvät ehkä hieman miehen liikkeessä, mutta sijoittumisella ja kokemuksella pystyy kompensoimaan tätä hyvin. Edelleen erittäin tehokas hyökkäyspäässä.

Arto Manninen

Oliverin ikätoveri, HiHo- ja JäHi-leirin kulttipelaaja Arto, oli mielestäni tälläkin kaudella jäällä se sama ennakkoluuloton ja intohimoinen puolustaja, kuin aina ennenkin. Artollakin liike on voinut jonkun verran vuosien varrella hidastua, mutta muuten mies on parantunut kuin viini vanhetessaan. Iski kauden aikana useita tärkeitä maaleja.

Henry Vähä-Ruohola

Henry oli yksi tämän vuoden uusista hankinnoista, mutta missään nimessä miestä ei hankittu joukkueeseen kuin sikaa säkissä, taidot olivat tiedossa. Mielestäni erittäin onnistunut kausi ja vahva sisääntulo joukkueeseen, omaa niin fyysiset kuin henkiset ominaisuudet kovaan peliin. Vahvan puolustusosaamisen lisäksi myös kykenevä ratkaisuihin hyökkäyspäässä, mikä näkyi kyllä pistepörssissä kauden lopuksi.

Jouni Anttila

Toinen uusi puolustuspään hankinta tälle kaudelle. Ei niin tehokas kuin muutama muu puolustaja, mutta erinomaisella liikkeellä varustettuna oli harvoin pulassa omassa päässä.

Petri Niemi

Petri on käsittääkseni jo pitkään haaveillut hyökkääjän urasta, mutta aiemmin valmennusjohto on syystä tai toisesta peluuttanut miestä pääosin puolustuksessa. Tällä kaudella valmentaja Ville Kuusinen päästi Petrin irti ja mies vastasi huutoon iskien maali- ja piste-ennätyksensä. Olen aina tiennyt että Petri on taitava pelaaja, mutta silti Petrin vahva kausi tuli itselleni jonkinlaisena yllätyksenä.

Hyökkääjät

Heikki Vaajasaari

Matias Jääskeläisen ja varmasti monen muun mielestä joukkueen paras pelaaja illasta toiseen. Iski maaleja, syötti osumia, raastoi, taisteli, ja omisti ehdottomasti joukkueen komeimmat hiukset.

Artturi Koskela

Vahva luistelija pelasi todella vahvan syksyn ja tammikuun, urakoiden usein kahden ketjun sentterinä, kunnes blokkasi Juho Pohjoismäen lämärin kädellään murtaen sen siinä samalla. Palasi vielä voittoisasti viimeisiin peleihin.

Riku Backända

Riku tuli JäHiin uutena pelaajana, ja otti nopeasti ison roolin joukkueessa. Vahva liike ja taitavat kädet yhdistettynä nuoreen vartaloon tuottivat vastustajille harmaita hiuksia.

Jussi Nykänen

Joukkueen vanhin pelaaja kärsi alkukaudesta ylävartalovammasta, eikä oikein päässyt missään vaiheessa kunnon kiitoon. Sopimusteknisistä syistä lähes aina ykkösketjussa pelannut mies teki kauden ainoan osumansa vasta viimeisessä ottelussa.

Joose Kreutzer

Myös joukkueen senioriosastoon kuuluvan Joosen kausi oli rikkonainen ja ainakin miehen itsensä mielestä vaikea. Miehen liike on hidastunut vuosien varrella, mutta mielestäni edelleen erinomainen kahden suunnan sentterinä.

Jukka Laiho

Joosen ikätoveri Jukka pelasi myös kauden aikana suhteellisen vähän otteluita. Taisteli kuitenkin jokaisessa pelissä tyylilleen uskollisesti viimeiseen asti, ja iski Talvi-Klassikossa viimeisen niitin Leki 2:n arkkuun.

Ville Välimäki

Joukkueen nuoremman polven hyökkääjä pelasi myös suhteellisen vähän pelejä, mutta oli pelaamissaan peleissä erittäin tehokas. Miehen vahvuudet, liike ja fysiikka, olivat tälläkin kaudella totutun hyvällä tasolla.

Juho Pohjoismäki

Sami Järvensivun lopetettua Juhon kontolle aseteltiin ennakkokaavailuissa päävastuu maalinteosta. Mies iskikin taas kunnioitettavan määrän maaleja, mutta vaikutti itse välillä silti tyytymättömältä onnistumisprosenttiinsa. Taisteli loppuun asti tutkaparinsa Matias Jääskeläisen kanssa pistepörssin voitosta, häviten taiston niukasti.

Kimmo Myllynen

Petri Niemen ohella mielestäni kauden suurimpia yllättäjiä. Iski huikean määrän maaleja, myös sarjan kovempia joukkueita vastaan. Aina erittäin hyvin kentällä liikkuva hyökkääjä löysi tällä kaudella jostain myös kohtuu pehmeät kädet.

Harri Saarinen

Harri teki paluun JäHin riveihin sapattivuoden jälkeen. Ei muilta kiireiltään ehtinyt montaakaan peliä pelaamaan, mutta naputti pelaamissaan peleissä suunnilleen piste per peli, toimien myös samalla joukkueen lääkärinä.

Ville Kuusinen

Sami Niemenmaan vetäydyttyä JäHin päävalmentajan paikalta vastasi Ville joukkueen valmennuksesta. Mielestäni tulokset puhuvat puolestaan, JäHi käsittääkseni voitti enemmän kuin hävisi. Valmennuksen ohella Ville oli jälleen kerran Matias Jääskeläisen ja Juho Pohjoismäen ohella joukkueen parhaimpia pistenikkareita.

Matias Jääskeläinen

JäHin yv-pelin primus motor ja joukkueen nopeimmat kolme ensimmäistä potkua. Voitti pistepörssin, pisti limppua pussiin ja antoi herkullisia syöttöjä enemmän kuin laki sallii. Pääsi kauden aikana ampumaan yhden rangaistuslaukauksen ja teki siitä maalin.

Sami Niemenmaa

Kesällä JäHi-uransa lopettanut Sami teki vuodenvaihteen jälkeen yllätyspaluun joukkueeseen. Toi vahvalla liikkumisellaan, armottomalla työmoraalillaan, ja erinomaisella pelisilmällään paljon lisävirtaa JäHin peliin.

Onni Aalto

Uutena tulokkaana joukkueessa tällä kaudella esiintynyt Onni edustaa JäHin taito-osastoa. Hyvät tehot iskenyt Onni pelasi pääosin kauden aikana kärkiketjuissa. Sulava liike ja ilmeisen hyvä pelisilmä, voisi ehkä silti välillä lainata pelivälinettä enemmän kavereille.

Aleksanteri Nuppula

Uusi tulokas pelasi kauden aikana vain kolmessa ottelussa, joista viimeinen päättyi Haka 3:ssa ikävään loukkaantumiseen.

Reima Saviluoto

Nuoremman polven uusi tulokas, pelasi vain neljässä ottelussa kauden aikana.