Rakas reenipäiväkirja,

Merkintöjen mukaan oon ollu kolme-ykkösessä viimeksi mukana ei-vastaanottavana osapuolena helmikuussa 1998. Siis kiekkopelissä...*tirsk*. Varmaan kokemuksen puutteen takia tuli tehtyä hiukkasen hätiköity ratkaisu, ku kerrankin kiekko pamahti Jukalta siihen lämäripaikalle ku tarjottimella. Ku ei osaa lämätä, niin ränniinhän se menee. Onneks kuiteski voitettiin, ens kerralla oon kylmäpäisempi ja siirrän vastuuta niinku hyvän jähiläisen hyökijän kuuluuki.

Meillä oli siis kauden avausmatsi KaVoa vastaan. Hitsi että oli kärpäsiä vatsassa ennen peliä! Valkku-Petri oli poiminut mut arvontakorista 2 suoraan kakoskenttään ittensä ja pistepörssihirmu-Timon rinnalle. Jos ei tällasten ketjukavereiden kans pääse pisteille, niin ei kai sit koskaan! 0+1 tuli, ja seki ilman omaa ansiota. Viime kaudelta muistan ku samat kaverit nakutti molemmat jotai 7+7 ja mä keräsin sievoiset 0+1 siinä laidalla. Vai oisko ollu peräti 0+0? Sähän sen muistasit, rakas päiväkirja, mutku sä et osaa puhua.

Onneks Timo muistutti vasta pelin jälkeen, että sen ennätyspitkää pisteputkee oli hyvä jatkaa tässäkin pelissä, lisää paineitahan siitäki vaan ois tullu jos oisin etukäteen muistanu. Jatkuhan se putki onneks, vaikka olis munki pitäny pystyä vähä paremmin tarjoileen paikkoja. Kiitos ja anteeks, Petri ja Timo. Omiin ei menny yhtään, eli ehkä se ihan ok oli kuiteski. Timon pisteputki on kohta yhtä pitkä ku mun ainoa JäHi-ennätys (olikohan se päivää vaille 3 vuotta ilman maalia - tilasto on onneks poistettu JäHin sivuilta joten tää tieto jää vaan meidän väliseksi, rakas päiväkirja).

Niko oli taas kuulemma väsyny. Syyn sä jo tiedätkin, rakas reenipäiväkirja. Siitä huolimatta se tarjoili namupassin Matti-ruukien komeeseen maaliin ja kolautti pari kertaa rimaan. Voi äly ku itekin osaisin tolleen! Ruukien lisäks paluumuuttajatki oli miehiä paikallaa, Juuso esmes totutun vahva molempiin suuntiin (eka se lämmäs jotain melkein päähän, mut sit seuraavan sai Jukka ohjata rauhassa längistä sisään). Jalkakynääki se kokeili, mut se ei kyllä sen parempi yritys ollu ku mulla muutama minsa aiemmin.

Ville oli jäätävä luukulla. Ilman muutamaa pelastusta ois voinu olla tappio lähellä. Ei sitä turhaan hehkuteta JäHin sosialistisessa mediassa ilta toisensa jälkeen. Kukahan niitä juttuja sinne muute kirjottaa? Ville anto kaverin paukuttaa rimaan pari kertaa, iha vaa kuulemma herätelläksee turhia toiveita vastustajan hyökijöissä. On sit kivempi sanoo et "ähäkutti kattimies, etpäs onnistunu"! Aika velikulta toi Ville. Toinen veska Jussi oli tutun luotettava luukun avaajana, het valmiina paikkaan jos Ville iha yllättäen loukkaantuu fyysisesti tai henkisesti (saa itkupotkuraivarin siis).

Järvä on valitettavasti edelleen sairastuvalla, mut siellä se oli henkeä nostamassa kuiteski vaihtoaitiossa. Ovat kuulemma Matti-ruukien kans lähdössä johonkin laivalle lypsylle, jos nyt ihan oikein kuulin. Miks tarvii lähtee laivalle asti lypsylle? Kumpi lypsää kumpaa? Ehkä mä ymmärsin jotan vääri ja kyseessä onki vaan tavallinen risteily. Jos on Järvän kaltainen "wing man" mukana, niin sinkku-ruukien pyyntionni on varma! En sit tiedä millainen lehmä matoon tarttuu, mut ei JäHin sinkkumiehet oo ennenkään kovin ronkeleita olleet. Kysy vaikka Artolta, rakas päiväkirja.

Kopista puuttu musiikki, vaiks Sami kanto meille ennen kauden alkua uuden vanhan mankan. Johtuu varmaan siitä, et musiikkimestari Antti vaihto JäHistä johonki jäähdyttelytiimiin täks kaudeks. Antti se aina osas nostattaa tunnelman omien sanojensa mukaan "ihan uusiin aforismeihin" biisivalinnoillaan! Tarvii muistaa pyytää Jusea astumaan niihin saappaisiin.

- Poikkeuksellisesti nimimerkillä "oikea laituri"

 PS. Tatu teki kans heti maalin, kun pääsi pois mun kentästä. Ylläri-pylläri.